perjantai 13. elokuuta 2010

Mietteitä


Suunnitelmat jylläävät mielessä.. Olohuoneen sisustus tuntuu olevan ongelma, en ole halunnut edes laittaa siitä kuvia. Sohva on sinne liian iso mielestäni (ektorp kulmasohva) ja kun meillä ei ole vielä yläkerta valmis niin olohuoneessa majailee myös tietokone ja digitaalipiano.
Ja mun karaokelaitteet on rumasti näkyvillä myös.

Nyt se on päätetty digitaalipiano lähtee myyntiin ja tilalle hankitaan akustinen VALKOINEN piano!
Olen viimeiset 4 vuotta (silloin ostettiin tontti)vain haaveillut miten sisustan kunhan asutaan talossa ja se on valmis. Nyt riittää, en jaksa enää odottaa!
Sohvaa oltiin ajateltu yläkerran aulaan, sitten kun se on valmis (aina tää sitten kun..). Nyt olisin siitä sohvastakin valmis luopumaan, mutta mies ei! Ja varastotkaan ei ole valmiina, että vois sen varastoida. Noh katotaan..

Se on kuulkaas rankkaa hommaa tämä ite rakentaminen. Alussa meidän isä oli aika paljon mukana mutta nyt ei ole enää jaksanu, kun on niillä tuota omaakin hommaa (äiti keksii aina jotain uutta projektia). Eli mies siellä yksikseen nikkaroi, ja on oikein luksusta jos saa tilata jotain asennettuna.
Ja tässä on lapsikin tullut maailmaan välissä, kun ei jaksettu enään odottaa siihen kun päästään rakentamaan ja asumaan taloon. Huh hyvä ettei odotettu!
Casinoa ja ässää täytyy raaputtaa toivossa... heh (joskus vuosia sitten tuli 5000€, uskon edelleen voittomahdollisuuksiin, vaikka oon varmaan sillä rahalla jo ostanut arpoja!)

Huomenna olis tarkoitus mennä ystävän kanssa käymään kirppiksellä ja "romuhallilla" katsomassa, josko löytyis jotain kivaa. "Romuhalli" on sellainen vanhan tavaran halli, missä on kaiken maalman romua, välillä siellä tekee jotain löytöjä.
Illalla olis kummipojan 7v. synttärit, ajattelin jotain indiana jones legoa tai muuta laittaa lahjaksi. Ovat kuulemma nyt kova juttu :)

Mietin myös tuossa, että on erikoista, miten joskus kohdalle sattuu joku ihminen, jonka kanssa ystävystyy nopeasti ja tuntuu kuin olisi tuntenut tosi pitkään, vaikka onkin tuntenut vasta kuukausia. Mulle ei ole näin aikuisiällä käynyt, ehkä siksi olen ihmeissäni.
Ystävät ja perhe, läheiset ihmiset ovat niitä elämän rikkauksia :)

Näihin mietteisiin on hyvä lopettaa,
hauskaa ja ihanaa viikonloppua kaikille!
Kiva kun käytte täällä ja uudet lukijat tervetuloa!

7 kommenttia:

  1. Mullakin on muutama sellainen paikka, mistä en ole viittinyt laittaa kuvia vielä lainkaan... Keittiöstä puuttuu edelleen listaa ja sitä ja tätä ja sali huutaa toiselta laidalta tyhjyyttään. Veikkaukselta mekin ollaan anottu rahallista avustusta, mutta ei oo vielä tippunu... ;)

    Ja tuo on ihan tosi homma, tuo ystävystyminen. Joskus jonkun kanssa vaan klikkaa ihan täysillä, ensi hetkestä lähtien. Sitä "alkuhuumaa" voi mun mielestä verrata jossain määrin jopa rakastumisen huumaan, niin innoissaan voi olla uudesta sydänystävästä. Ihanaa, että sinä olet löytänyt sellaisen, näin aikuisenakin. :)

    Ihanaa viikonloppua ja mukavaa romppeiden kaivuuta. :D

    -Päivi-

    VastaaPoista
  2. Tuo on niin totta: "sitten kun se on valmis, niin sitten sitä ja tuota", ja kun se jokin sitten joskus valmistuu, on jo uudet kujeet mielessä :)
    Onnea tulevan pianon johdosta!

    VastaaPoista
  3. Meiltä löytyy myös näitä "ongelma huoneita", mutta olen ajatellut että pikku hiljaa saan kaikki huoneet laitetuksi ja sitten voi lisäillä joka huoneeseen jotain pientä :)

    Rakentaminen on varmasti ihan hirveää, sukulaiset ovat tuntuneet niin stressaantuneilta rakennusprojektejensa kanssa että minulle ei tullut edes mieleen että itse yritettäisiin :D

    Minä tutustuin reilu vuosi sitten erääseen naiseen ja nopeasti ystävystyimme hyviksi ystäviksi,tuntui todella että olemme tunteneet vuosia, pystyin puhumaan hänelle kaikesta.

    Mukavaa viikonloppua sinne teille :)

    VastaaPoista
  4. Kovin tuttuja mietteitä nuo ovat täälläkin olleet! Rakennusaika ja pienet lapset yhdistelmä ja kun ei hoitoapua ole, niin on todella stressaavaa. Meillä ollaan jo plussan puolella, mutta sisustushommat aina kesken :)
    Ja valkoinen akustinen piano on minullakin haaveissa, täytyykin sitä lottoa taas kokeilla :)
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  5. Kuulostaa niin tutulta nuo ajatuksesi. Yhdyn Hildan kommenttiin tuosta rakennusajan raskaudesta ja pienten lasten yhdistelmästä.
    Meilläkin on talo ollut jo pari vuotta valmiina, mutta sisustus hakee vielä hieman muotoaan.
    Kuulostaa ihanalta tuo teidän valkoinen piano!
    Ja todella suloiset nuo edellisen postauksen kengät <3

    VastaaPoista
  6. Mukava kuulla,että muillakin on näitä samoja "ongelmia" :)
    Tämäkin piristää mukavasti kun käytte täällä :)

    P.S. casinosta taas vaan euromerkit :D

    VastaaPoista
  7. Ensivisiitillä, muistaakseni.. ,) Isui silmiin tuo rakentamisen rankkuus lapsiperheessä - sitä koetaan täälläkin, on koettu nyt 10 kuukauden ajan. Kolme alle 4-vuotiasta lasta meillä, ja nuorimmainen oli 5vrk:n ikäinen kun kaivuri kauhaisi ekaa kertaa tonttiamme. Mies on lisäksi lvis-ammattilainen ja nekin työt tehdään alustapitäen itse, joten itsenäistä ja yksinäistä aherrusta riittää, niin puolisolla raksalla kuin mulla lasten kanssa kotona. Töihinlähtöä olen nyt harkinnut, mutta osittain jo hylännytkin ajatuksen niin kauan kuin rakennetaan, voisi olla liian rankkaa hoitaa lapset koti ja työt täysin yksin, kun mies on joka tapauksessa rakentamassa tai töissä, aina. Sellaista täällä, mutta tästä suunta on vain ylöspäin. ;)

    VastaaPoista